Pennut kävivät reippaina eläinlääkärin tarkastuksessa. Automatka sujui hyvin. Mennessä kuului takaa kuljetuspoksista pientä kiroilua, mutta paluumatka tehtiin jo hiljaa ja rennosti lötkötellen. Pojilla on kivekset hienosti laskeutuneet ja pennut ovat terveitä ja hienosti kehittyneitä. Tytöllä kulmahampaat hiukan ahtaasti sijaitsevat nyt, mutta leuat kehittyvät ja kasvavat vielä. Joten ei hätiä mitiä. :)
Huomenna olisi sitten Kolumbuksen mustan pennun elämän suuri päivä. Muutto uuteen kotiin. Sydämestäni toivon onnea ja onnistumisia pojan elämälle uudessa kodissa. Ja haikein mielin ajattelen jo luopumista tästä ihanasta pennusta. <3 Luonteeltaa loistava pieni työkoiran alku, mutta ei varmasti kaikkein helpoimmasta päästä. Uteliaisuutta, tarmokkuutta, sinnikkyyttä  löytyy kuin pienestä kylästä. :) Ihan ehta Schipperke. <3

Paddingtonin suuri päivä taas on perjantaina. Sitä ei voi olla rakastamatta. Ja vaikuttaa myös lupaavalta työkoiran alulta. Se ei ehkä ole niin aktiivinen kuin Kolumbus, vaan on hiukan harkitsevaisempi ja pehmeämpi. Todennäköisesti tapaamme Paddingtonin vielä agilityradoilla. Ja saattaapa agiliito viedä Kolumbuksenkin tulevan omistajan mukanaan.. ;)