Treenipäivyri lopetetaan. On selkeämpää avata jokaiselle koiralle oma päivyrinsä. Tosiaan treenaan kaikkien koikkuleiden kanssa useammin kuin tämä päivyri antaa ymmärtää. En vaan aina jaksa päivittää. :)
Pennille on avattu uusi yksilöllinen treenipäivyrinsä Tosikkoryhmän tarpeille ja Nappi ja Taru saa omansa myöhemmin joita päivittelen jaksamisen mukaan.

Juha Oreniuksen koulutus. 15.4

Pennin kanssa osallistuttiin Juha Oreniuksen koulutukseen. Alla ratapohja. Ylhäältä puuttuu ensimmäinen hyppy. Se oli simppelisti suoraan tuon kakkoshypyn edessä vaakasuorasti. Näkyy siinä hiukan numerolapun kulmaa ykkösesteen kohdalla.
Rata oli hauska, mutta Pennin tukahduttavaksi haasteeksi osoittautui tuo kepeille vienti putken pään ohi. Tämä jos mikä lamautti Pennin täysin. Se kun ei kestä lainkaan vahvaa haltuunottoa ennen kepeille vientiä ja on kovin putki hakuinen. Jos sitä pidättelee, eikä anna sille tilaa ennen  keppejä se hidastuu ja lamaantuu täysin, eikä enää kykene suorittamaan keppejä virheettömästi. Tiesin jo rataantutustuessa, että toivoton on kohta tuo 8-9-10 Pennin kanssa.
Ja niinhän siinä kävi, että Penni ampaisi useasti putken väärään päähän ja kun jouduin sitä reilulla kädellä ja äänellä useasti "pakottamaan" putken suun ohi, se lamaantui eikä enää suorittanut keppejä kuin madellen ilottomana, kuin sitä olisi rangaistu. Tällaisessa tilassa olevaa koiraa taas on aika mahdotonta ruveta poispäinkääntämään keppien jälkeen ja pyytää sitä irtoamaan putkeen kepit layeröiden.

Poispäinkääntö keppien jälkeen tuli ongelmaksi haluttoman koiran kanssa joka ei edennyt kepeillä kun ohjaajan olisi pitänyt pysyä koiran rinnalla. Penni kun lopetti keppien suorittamisen jos en "vetänyt sitä edellä. Pysy siinä nyt koiran rinnalla, kun joka kerta, kun hidastaa omaa liikettään niin koira hidastaa ja lopulta pysähtyy. Lisäksi Penni paineistuu rinnalla kulkemisesta. Sen tarttee saada kulkea joko edellä tai takana.
No aikansa Juha vaati mua kulkemaan koiran rinnalla ja Pennin motivaatio senkuin laski entisestään, lopulta en kuunnellut Juhaa vaan juoksin koiran edelle, jolloin sain Penniin vauhtia ja käänsin sen poispäinkääntöön koiran edellä enkä koiran sivulta kuten Juha neuvoi. No tässä tilanteessa Juha luovutti ja sanoi että onnistuu se noinkin.
No kyllähän tuo kohta onnistui lopulta, mutta koiralta oli kyllä kaikki ilo ja terä suorituksessa hiottu. Vauhti ja eloisuus oli poissa ja se näkyi koko loppu radan ajan. Muutenhan tuo rata oli varsin suoritettavissa, eikä suuria ongelmia ollut paitsi koiran motivaation lasku. Onneksi pienen tauon jälkeen se kuitenkin kulki melko iloisesti, mutta hiukan ohjaajaan takertuvaisesti.
Olisin toivonut jotain muuta keinoa tuohon kohdan 8-9 ohjaamiseen, kuin koiran erittäin voimakas haltuunotto juuri putken pään vieressä ja vasemmalta putkeen lähettäminen, kun ei sellainen vaan sovi Pennille.
Mieltäni myös harmittaa, etten älynnyt käyttää kohtaa 8-9 ohjatessa "suhinaa". Koirani lähtevät varsin tehokkaasti käteni perään, kun suhisen niille. En ymmärrä miksi takerrun tällaisissa tilanteissa epätoivoiseen sanaan "tänne" jota koirani eivät edes ymmärrä, kun en koskaan pyydä niitä sillä sanalla luokseni.
Tämä täytyy ottaa ajatustyön alle, jotta löytäisin Pennille sopivamman tavan ohjata tällaisen kohdan. Ja tuollaista kepeiltä poispäinkääntöä tarttee harjoitella.

Takapakkia

Täytyy nyt myöntää, että hiukan harmittaa, kun juuri oli päässyt kisaamisen makuun ja tuli tällainen takapakki. Nappi siis on saanut kennelyskä tartunnan ja tietenkin näistä mun koirista kaikki kantaa sitä, joten treenit ja kisat jäävät väliin Tarulta ja Penniltäkin. Luulen, että tartunta on saatu seuramme  Match Show:ssa, jossa Miko osallistui sen kanssa lapsi-koira kisaan. Nappi oli tapahtumassa paljon Mikon taluteltavana ja pääsi varmasti nenäkosketuksiin monen koiran kanssa. Itse en juuri koskaan kisoissa, treeneissä tai muissa koiratapahtumissa päästä koirieni vieraiden kanssa nenätysten.
Olin kuulevinani Tarunkin yskäisevän ja se on hiukan tavallisesti nuollut kirsuaan, vaikka se ei kovin sairaalta vaikuta. Nappi on tosi kipeä. Se yskii, röhii ja kakoo aina kun yrittää liikkua. Onneksi kuitenkin syö ja juo hyvin eikä ole kuumeinen.
Tämä tietää nyt useamman viikon taukoa ja kunnon laskua treenaamisessa ja kisaamisessa. Joten hiukka nyt olen lattealla mielellä, kun mun haaveet saada SM-nollat kasaan romuttui tähän. Laskeskelin, että jos olisin pystynyt aktiivisesti kisaamaan useamman kerran kuussa, olisi ollut mahdollisuus päästä tavoitteeseen realistinen. Nyt kun molempien kanssa kisoissa on sujunut varsin mukavasti. Nyt käy aika liian vähiin. Niin hyviä me ei sentä olla että onnistuisin saman kisapäivän luokista kaikista saamaan nolla tuloksen. No - elämä jatkuu - Kennelyskän jälkeenkin.

Löytyipä netistä pari kuvaakin meistä agikisoista. Kuvat on käsittääkseni otettu Ojangon kisoista ja mulla on kuvaajan Jukka Pätysen lupa julkaista nämä.

Kisatilasto päivitetty

Tässä Pennin ja Napin kisatilastot tältä vuodelta.

Pennillä nyt 2 SM-nollaa:
Helsinki 25.9.11
Kotka 10.3.12

Napilla nyt 2 SM-nollaa
Nastola 10.9.11
Helsinki 8.4.12

Kennelyskä tartunnan vuoksi, voinkin sitten jättää haaveet SM-nolla saavutuksesta. Menee jokunen viikko ennenkuin meidät taas radalla näkee ja silloin aika on jo liian tiukalla ja niin hyviä ei sentään olla, että joka startista nollia tippuis..

Kennelyskää..

Tanja rumia mielessään puhuu,
melkein jo itkee ääneen "buhuu!"

Takana syksy vaivalloinen, 
tuli sairaus, tuli toinen.
Penni puremajalkaa linkkas,
Nappi takapäätään kinkkas.

Jalka ramppas ja selkä vaivas. 
Agilityohjaajan relaksantti taivas!
Hammas juili, päätä särki,
oli lähteä viimeinenkin järki!

Muuttui viikot kuukausiksi,
kisakirjat pölyisiksi.
Jäi mustalta ja vaalealta lähtö.
Oli juoksut ja karvanlähtö.

Saapui viimein helmikuu,
päästiin kisoihin, JUHUU!
Tuli nolla, tuli toinen,
Mieli kaikilla iloinen.

Nyt Nappi yskii röhii,
Taru perässä köhii.
Haaveet SM-nollista ROMAHTI! 
kun aika vastaan kolahti.

KENNELYSKÄ PRKLE!
TÄÄ PELI EI VETELE!
Siihen sammui loppukiri!
Kumpa koirat paranisi! 

Nyt ottaa Tanjaa päähän,
Ei tuu kisoja kevät säähän!

Ojanko 25.3.

Napin ja Pennin kanssa taas kisoissa. Tuomarina toimi Ritva Herrala.
Jotenkin on nyt veto tyystin tästä naisesta pois. Olin toivottaman väsynyt ajaessani kohti Vantaata ensimmäiseen starttiin klo 7:30 kesä-aikaa. Yö meni överiksi, kun pikkulikka on kipeä ja kitisi ja kiipeili mun päälläni koko yön, kun ei sen omassa sängyssä nukkumisesta tullut sairaana sitäkään vähää kuin puolittain mun päälläni makaamisesta. Fiilikset onnistua radoilla oli aika pohjalukemissa.
Radoissa oli haastetta, mutta ne olisivat olleet suoritettavissa jos... ;)
Koirilla oli vauhti pois, todennäköisesti ne reagoivat mun väsymykseen ja siksi vauhti oli niilläkin lattea. Pennin kaikki radat menivät hylyiksi. Se irtosi jokaisella radalla itsepintaisesti putken väärään päähän, vaikka kuinka yritin vastaisella kädellä pidellä vastaan tai vastaavasti varmistaa tai korostaa ohjaavaa kättä. Ääntäkin käytin aika reilusti! Kaikilla radoilla oli viljelty kohtia, joissa koira ohjattiin suoraan ohi ensimmäisen putken pään putken seuraavaan päähän. Penni paineli aivan korvitta joka kerta ekaan, siihen väärään putken päähän. Kerran jopa tunkien jalkani ja putken välistä, kun seisoin putken edessä estääkseni sen pääsyä sinne - niin ei, itsepäisesti korvitta se tunkee jalan välistä selän takaa sinne! Sama touhu jatkui Napin kanssa. Nappikin paineli kahdella ensimmäisellä radalla väärään päähän putkea, mutta Napilta tämä on ihan odotettavaa ja sen kanssa saa olla aina tarkkana tällaisissa kohdissa. Viimeisellä radalla Napin kanssa päätin, että nyt ei kyllä varmana mennä väärään päähän putkea vaan varmistelemalla varmistelin tukahduttaen koiran vauhdin tyystin antaen  lähteä putkeen ihan viimetingassa ja ei tältä radalta sitten putki virheitä tullutkaan. Loppuradasta oma rytmi katosi ja ajauduin kolmanneksi viimeisellä esteellä hiukan huonoon kohtaan ja täytyy myöntää, että mulla on sika pitävät agilitypopot - liiankin pitävät! Äkkikäännöksessä pienessä pysähdyksessä horjahti liike, taittui nilkka ja tärähti selkä, kun tossu tössähti liiankin pitävästi, kuin seinään matolla. Hiukan arkoen sitten maaliin asti tuloksella 0,36 Siis 0,36! Luokassa osallistujia 44. Sijoittui näistä tällä tuloksella 9. Radan etenemisnopeus 3,7m/s
Jos en olisi varmistellut putkia ja meinannut kaatua ois se kerennyt aikaan, vaikka ei tänään kovin hyvää vauhtia kulkenutkaan. Tää on niin tätä! Eiku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä - vai miten se menikään?

A-Radan kolme parasta. Onnea!
1. Harri Katainen ja Roisto, tulos -9,42
2. Marielle Wikman-karstunen ja Jimi, tulos -8,21
3. Sari Mäkelä ja Riia, tulos-5,45

B- Radan kolme parasta. Onnea!
1. Petri Heinonen ja Blitz, tulos  -14,07 (huima aika!)
2. Päivi Karjalainen ja Grimma, tulos -11,26 SERT-A
3. Laura Palviainen ja Tarmo, tulos -10,81

C-Hyppyradan kolme parasta. Onnea!
1. Harri Katainen ja Roisto, tulos -8,11
2. Pauliina Kuronen ja Roosa, tulos -7.01
3. Pasi Vesenterä ja Jörö, tulos -6,60

Kisat Kotkassa 10.3

Aamu alkoi varsin pirteästi, kun mies tökkäsi kylkeen kesken unen ja kysyi: "eiks sun pitäs olla menossa kisoihin?" Kello oli vartin yli kuusi! ja mun oli ollut tarkoitus lähteä rauhallisesti ja turvallisesti ajelemaan kohti Kotkaa kello kuusi! Hups! Hiukka pisti kiireeksi ja tais aamumurot jäädä syömäti! Sopivalla ylinopeudella kerkesin kuin kerkesinkin kisapaikalle.

Kotkalaisten uudessa treenihallissa odotti Pertti Siimeksen tekemä mini3 agilityrata. Rata oli sopivan vaikea ja suoritettavissa. Nappi tekikin heti ensi alkuun hienon 0 radan mielestäni hyvällä vauhdilla. Vauhdista puuttui ehkä se ihan viimeisin kärki, mutta mielestäni tuolla suorituksella olisi kyllä pitänyt yltää aikaan. Aika oli kuitenkin mineillä säädetty mielettömän tiukaksi ja tuloksena oli yliaika nolla ajalla 1,75 

Pennikin teki tämän radan hienosti, mutta oman ohjausvirheen vuoksi ohjautui koira väärään päähän putkea ja näin saatiin Pennin kanssa A-radalta hylky. Harmillinen hylky, sillä muuten olisi Penni tällä suorituksella pärjännyt tehdessään muuten onnistuneen puhtaan radan tosi hienolla vauhdilla.

Luokassa oli yhteensä 24 osallistujaa, joista hylyn sai 10 koirakkoa, tuloksen 6 koirakkoa, nollan 8 koirakkoa, joista vain kolme 0-tulosta ylsi ihanne aikaan. Tämä kertoo paljon radan tiukasta ihanne ajasta.

Luokan voitti Mika Auvinen supernopean koiransa Lotan kanssa tuloksella -7,40

Toiseksi sijoittui Ekaterina Patskevitcs venälältä koiransa Dinan kanssa tuloksella -6,33

Kolmanneksi sijoittui Susanna Heinonen koiransa Remon kanssa tuloksella -2,92

Nappi sai tuloksen 1,75 sijoittuen viidenneksi (häviten 9,15 sekuntia voittajalle).

Mistä ihmeestä saisin kiristettyä napin kanssa radalla näin paljon aikaa?, jotta pärjäisin näitä supernopeita huippuja vastaan sen kanssa? Ja Nappia ei edes voi sanoa hitaaksi koiraksi. Ja tänään se sentään kulki kisoissa melkein vastaavaa vauhtia kuin treeneissä. Muutamassa edellisessä kisassa sen kanssa on ollut ongelma, että se on suorittanut niissä rataa ihan puolella teholla, mutta silti paremmalla ajalla. Tämäkin kertoo, että näissä kisoissa oli tiukka ihanne aika. En siis vielä heitä pyyhettä kehään.

B-RATA

Päivän B-rata olikin hyppyrata. Näiltä radoilta molemmille koirilleni hylky. Enkä kyllä edes muista mistä syystä? Jotenkin siis töpeksin ja johonkin suuntaan väärin ohjasin, kun hylyt tuli molemmille väärän radan vuoksi.

Tällä radalla kilpaili 25 koirakkoa, joista 11 sai hylyn ja 5 uloksen ja 8 nollaa, joista viisi 0-tulosta ylsi ihanne aikaan. Eli melko tiukka aika tälläkin radalla.

Radan voitti venäläinen Ekaterina Patskevitch koiransa Dinan kanssa taas huippu ajalla kanssakilpailijoihin nähden tuloksella -7,11

Toiseksi sijoittui Aija Lauhkonen koiransa Hukan kanssa tuloksella -3,47 saaden myös hyppy sertin.

Kolmanneksi sijoittui Jälleen Aija Lauhkonen koiransa Ekun kanssa tuloksella -1,90

mainittakoon vielä Aijan koirat ovat SCHIPPERKEJÄ! :D Hyvä sipukat!

C-RATA

C-radalta Napille 0 yliajalla, mutta nyt kyllä voi sanoa, että ohjaajana töpeksin pahasti, jonka vuoksi aika menetettiin. A-esteen jälkeen, kun maaliin oli enää kolme estettä katosi koko rata hetkeksi mielestäni ja en todellakaan enää tiennyt mihin ohjata? Vauhti hidastui, kun arvoin suuntaa mihin mennä, mutta säkällä ohjasin koiran oikeista esteistä yli. Vaikea sanoa olisiko koira saanut puhtaan nollan, jos en olisi unohtanut rataa ja olisin painattanut täysiä? Napin yliaika tällä radalla oli 4,16 sekuntia. Harmillinen radan unohdus!

Aika oli muuten todella tiukka tälläkin radalla.

Penni teki hienon radan puhtaalla 0 tuloksella sijoittuen kolmanneksi! Ei se oo turha otus! En tiedä meneekö mulla tää agility vähän yli?  ;) Kun automatkalla kotiin ajessa olin aivan tippa linssissä, kun tajuntaan kolahti, että mulla sittenkin on mahdollisuuksia pärjätä kanssa näitä kolmosluokan toinen toistaan parempia huippukoirakoita vastaan!

Radalla kiisi 26 koirakkoa, joista hylyn sai 12 koirakkoa, tuloksen 4 koirakkoa ja nollan 9 koirakkoa, joista vain 3 koirakkoa ylsi ihanneaikaan. Joista yksi oli Penni!

Luokan voitti jälleen Mika Auvinen kiitäjä Lotan kanssa ajalla -7,38

Toiseksi sijoittui jälleen Ekaterina Patskevitch koiransa Dinan kanssa. -5,68

Kolmanneksi sijoittui TANJA SUNDQVIST ja PENNI! :D Hehee! :)  -1,15 (häviten voittajalle 6,23 sekuntia).

Mainittakoon vielä että Nappi sijoittui tässä luokassa kuudenneksi tuloksella 4,16

Lotta Vuorelan opissa 5.3

Tänään Pennin kanssa Lotta Vuorelan valmennuksessa.
Likalla oli oikein mukava vauhti päällä ja kesti treenin loppuun asti vauhdissaan. Rata oli varsin mukava ja suoritettavissa suuremmitta ongelmitta. Rataan tutustumisessa tein taas hiukan vääriä arviointeja ja tämän perusteella epäsopivia ohjaustekniikoita pariin kohtaan. Vauhtiin päästessä meni kummasti improvisoinniksi ja suunnitellut ohjauskuviot uusiksi. Hienosti kerkesin sittenkin - taidan pitää itseäni hitaanpana kuin olenkaan. Hieno 0 suoritus lopuksi.
Penni on kulkenut viime aikoina varsin hyvin ja tehokkaasti. Vielä kun saadaan kontakteille lisää vauhtia ettei hyvät kisatulokset kaadu aikaan jota tuhlaantuu kontakteihin.

Tässä Lotan ratapiirros.

Tällä viikolla onkin taas aksaa joka rakoon.
Nyt maanantaina Lotan valmennus Pennin kanssa.
Tiistaina Tarun kanssa pentuagia ja Napin kanssa treeniryhmässä Vaulla.
Torstaina treeniä korkeavireellä - treenattavat koirat valkkaan vireen mukaan.
Lauantaina kisat Napin ja Pennin kanssa Kotkassa.
Sunnuntaina kontaktitreeniä ja tekniikkaharkkaa Tarulle, Napille ja Pennille vireen mukaan, sen jälkeen kun olen vetänyt treenit alkeisryhmälle.
Joko riittää tälle viikolle? ;)

Taas olisi kisat takana Ojangon koiraurheilukeskuksella.
Molemmilla koirilla kolme luokkaa. Osanottajia  vissiin noin 48 koirakkoa per luokka.

Tuliaisina Pennille hylky, yksi -5vp ja 0 lievällä 2 sekunnin yliajalla. Nollaradalla likka päätti kepeille vietäessä tehdä hiukan suuremman kaarteen ja käväistä kurkkaamassa kukas tuomari tuo on? Onneksi ei sentään tuomariin koskenut, eikä tuomari tätä kaarretta katsonut virheeksi, mutta tässä mm. menetettiin aikaa ja kontakteilla myös. Kontaktit ovat Pennillä hitaita. Muuten Penni kulki tänään ihan mukavasti kisoissa, ehkä mä vielä rupean saamaan tulosta sen kanssa? Hylky ja -5 virhepistettä ovat täysin omaa huolimattomuutta. Viimeinen rata Pennin kanssa oli itselle ihan tuskaa, koska oli jo minulle kuudes startti ja tuntui ettei enää kykene, mutta sain kuin sainkin viimeisen radan puristettua läpi.

Nappikin starttasi kolme luokkaa. Se lähti ensimmäisellä radalla hiukan huonolla tempolla etenemään ja saatiin radalta 0 tulos 0,66 sekunnin yliajalla. Tämä syö naista. Olisi nyt ollut edes kokonainen sekunti, mut hiukan yli puolisekuntia! Nappi paransi vauhtia seuraavalle radalle, mutta omaa huolimattomuuttani ohjasin koiran eräästä esteestä ohi. Kolmannelle Napin radalle startatessa, (minun viidennelle) rupes itseä jo aikalailla väsymys painaa. Nappi taas pääsi tällä radalla vasta vauhtiin ja painatti lähes parastaan - väärään suuntaan - kun ohjaaja oli ihan kuutamolla.

Napin suorituksiin olen hylyistä huolimatta myös hyvin tyytyväinen. Onhan tämä jo valtavaa parannusta edellisviikonlopun kisoihin sen kanssa. Olin Masalan kuplahallilla sen kanssa kolmessa luokassa ja se kieltäytyi liikkumasta siellä lähes täysin. Kuulin tänään, että se rakennus oli romahtanut pari vuorokautta kisojen jälkeen. Ehkä Napilla oli syynsä olla epäileväinen sen paikan suhteen? Ehkä rakennus natisi ja nitisi koiran korvaan jo varsin enteilevästi. Tänään Nappi kuitenkin liikkui huomattavasti paremmin ja viimeisellä radalla jo hienoa vauhtia. :)

Jospa sitten seuraavaksi lähtisi hajoittelemaan ja yrittämään kotkaan parin viikon päästä?

21.2.12 harkat.

Tällaista mukavaa pientä rataa tehtiin Napin ja Pennin kanssa tänään. Taas kerran tuli huomattua, että Penni tekee takaakierrot päljon kepeämmin kuin Nappi. Radassa ei suurempia ongelmia ollut, mutta molemmat koirat irtosivat esteen 8 jälkeen sivussa näkyvälle A-esteelle. Pitää vaan olla aina tarkkana ja huomioida noi kontaktiesteiden paikat radoilla. Molemmat, sekä Penni että Nappi,  kun mielellään hakee niille.
A: n kontakteja hiukan treenattiin myös molempien kanssa. Nyt Penni tulee jo ihan mukavalla vauhdilla alas ja toivon ettei se tee ensi viikonlopun kisoissa samaa kuin edellisissä ja jää A.n harjalle maisemia ihailemaan.

Myös Tarun kanssa tehtiin hiukan pentutreeniä tänään. Päätin tällä kertaa palkata vain kädestä, kun nyt on sitä kennelyskääkin meidän hallilla liikkeellä ja viimeisimmissä treeneissä tuppasi Tarun kanssa ongelmaksi muuttua se ettei likka huomioinut ohjaavaa tai vetävää kättä vaan upeasti liiteli hakien esteitä oman maun mukaan! No tämä, että sitä palkkaa käteen, ei kyllä sovi sille lainkaan. Se ei hetken päästä enää kyennyt menemään edes putkeen. Tämä mun pikkulikka, joka osaa hakea putken upeasti halutessaan monien metrien päästä, töppäsi putken suulle täysin, kytätessään mun napikätt. No tulihan kokeiltua ja tämän kertaisen perusteella tulen kyllä varmasti saamaan neidin hanskaan vaikka vähän nyt alkuun hallinnasta katoaisikin.. ;) Eiku palkkaa kuppiin ja draivia kehään, vaikka sitten menisi väärään suuntaan!

Tekniikkatreeniä Korkeavireellä

Tänään harkattiin Napin ja Pennin kanssa Korkeavireellä perustekniikkatreeniä. Taru jäi kotiin yksin treenaamaan yksin oloa.
Ennakoivaa valssia, takaakiertoa ja poispäinkäännöstä. Napin kanssa lisäksi keppitreeniä ja Pennille treeniä nopeampaan A:n alastuloon. Olen ilmoittanut Pennin kahden viikon päästä kisoihin ja silloin tulisi olla A.n alastulo ongelmat paremmalla mallilla. Yritän kaivaa täällä kotona lumihangesta normaalia pienemmän A-esteen, jotta vois treenata A.ta täällä kotona.

Napilla luisti taas takapää reilusti. Kepeilläkin mentiin ihan kolisten. Parissa kurvissa se pyyhkäsi taas melkein nurin. Vauhtia oli kuitenkin ihan mukavasti. Mitä ihmettä mä tekisin tuolle sen liukastelulle? Huoh!
Napilla takaakierrot ja ennakoivat valssit sujui mallikkaasti, mutta poispäinkäännön kaarteet luisuivat turhan pitkiksi. Onneksi kohta tulee kevät ja hiekkakentät!
Penni on taitavampi kuin Nappi poispäinkäännöksissä ja muutenkin kurveissa Nappia paljon ketterämpi ja osaavampi. Mutta Nappia varmasti hidastaa sen heikkous käyttää takapäätään ja tokihan se fiksuna kurveissa varoo kaatumasta ja siksi varmaan kurvit liukkaammalla alustalla luiskahtaa helposti turhan laajoiksi.

Agikisat Hyvinkää 12.2.

Olis sitten taas yhdet kisat kokemusta rikkaampi. Pennin kanssa Hyvinkään koiraurheilukeskuksella startattiin kolme rataa. Radat oli melko haastavia ja hankalia, mutta kuitenkin suoritettavissa. Nollia tuli melko vähän, hylkyjä enemmän. Tuomarina mini3 koirilla toimi Minna Räsänen.

Pennin ensimmäinen rata sujui melko mukavasti, lukuunottamatta likan päätöstä jäädä A-esteen päälle ihailemaan maisemia. Sekunteja kului yksi jos toinenkin, kun se ei vaan millään aikonut tulla alas sieltä. Sitä on nyt treeneissä palkattu paljon A.lle ja neiti on ilmeisesti päättänyt, että jos ei namia tipu A:n kontaktin juurelle hän pysyy A:n harjalla odottamassa kunnes namia tarjoillaan. Aargh! Hiukan oli vauhti jäässä alkuradan aikana, mutta loppua kohti vauhti lisääntyi mukavasti. Hiukan likka taitaa arkoa tuota Hyvinkään koiraurheilukeskuksen melko liukasta keinonurmipohjaa. Muuten sujui kivasti ja Penni sai nolla ratavirhettä tällä radalla. Harmi vain, että ylijaikaa oli 4,63sekuntia. Tällä tuloksella kuitenkin sijoituttiin 26 koirakosta sijalle 5.

Tässä ratapiirros A-radasta.
Tällä radalla 26 osanottajaa, joista 19 hylkyä, 1 tulos, 2 yliaikanollaa ja 4 nollatulosta.

B-rata menikin sitten hiukan överiksi. Tässä B-radan piirros. Ymmärrät piirrosta seuratessa helpommin mikä kaikki meni pieleen tällä radalla. Tällä radalla 32 osanottajaa, joista 21 hylkyä, 6 tulosta, 2 yliaikanollaa ja 3 puhdasta nollaa.

Alku sujui virheittä esteelle numero 6 saakka. Esteen numero 7 sijasta Penni meni puomille ja tästä syystä suoritus hylättiin. Jatkoin rataa kisanomaisesti ja seuraava virhe tuli kohdassa 11-12. Penni hyppäsi esteen 12 väärästä suunnasta. Vielä kerta kiellon päälle - kolmas virhe kohdassa  14-15. Este 15 olisi pitänyt takaakiertää, mutta likka painatteli sen muitta mutkitta suoraan. Sellaista hubaa tällä radalla. :)

Viimeisenä oli hyppyrata - ilman tressiä tuottavia kontaktiesteitä. ;)
Tällä radalla 30 osanottajaa, joista 19 hylkyä, 7 tulosta, 2 yliaikanollaa ja 2 puhdasta nollaa.

Tällä radalla kyllä kämmäsin puhtaasti NIIN itse! Rata sujui puhtaasti ja joutuisasti esteelle 10 asti, jonka jälkeen ohjasin koiran esteelle 14! Jotenkin vaan luisuin pois kartalta. No ei tämä ainoaksi virheeksi jäänyt tällä radalla, kohdassa 17-18 Penni meni ja nappasi siihen väliin esteen 19, kun esteiden 16-17 väliin tehty takanaleikkaus ei riittänyt sitä tarpeeksi kääntämään.

No ei kun tuulta päin ja uusia kisoja miettimään! :)

Sain sittenkin aikaseksi.

Vihdoin sain tehtyä Napille uuden kunnollisen karvavuorillisen enstextakin. Yritin etsiä kaupasta sopivaa, mutta joko mallit olivat kaulalta sopivia, mutta selkäosalta liian pitkiä tai selän pituudesta sopivia, mutta kaula-aukolta ja korkeudelta liian pieniä. Joten ei auta kuin tehdä itse. Hiukan mallia markkinoilla olevasta kaavasta matkien ja sitä sopivan runsaasti muuttaen sain Napille aikaiseksi melkoisen hyvin istuvan puvun. :) Jospa nyt likalla olisi vihdoin hyvä ja lämmin puku agitreeneihin odotteluajoille. Pysyy selkä ja takajalkojen lihaksetkin lämpöisinä.
Vielä tartteisi tehdä Tarulle omansa ja Pennille myös. Sekä käydä ostamassa heijastin kangasta ja ommella pukuihin näkyvyyttä. Tämä kaava ei kyllä Pennille istu vaan sille täytyy suunnitella ihan omansa. Kiitos ompelijaystävälleni Minnalle kaavan piirtämisavusta! Puku toimii hyvin. :)

Napin jumppaharkat edistyy.

Tänään sitten aloitettiin jumppaharkkojen harjoitteet Napin kanssa. Se ei kerta kaikkiaan osaa peruuttaa kunnolla. Perä luisuu väkisin jompaan kumpaan sivuun ja se tarjoaa hyvin herkästi kaikenlaista muuta liikettä. Treenaamalla saatiin aikaan muutaman 2-3 askeleen peruutuksia tänään ja tästä jatketaan huomenna.

Pallin ympäri kiertämisessä saatiin aikaan myös muutamia takapään sivuttais askelia, mutta kankeaa todella on. Hiukan likka rupesi jutun juurta kuitenkin hönäämään, joten luulen että huomenna saadaan lisäaskeleita, kun likka alkaa ymmärtämään mitä vaaditaan. Tänään ei vielä harjoitettu sivuttais askelia pallin avulla kuin myötäpäivään, jottei likka hermostu jankkaamiseen.

Taivutuksia tehtiin myös molemmille sivuille ja ne onnistuivat melko hyvin.

Olisi ollut Napin treenipäivä Korkeavireellä, mutta koska Nappi eilen hierottiin katsottiin hyväksi jättää treeni tänään väliin ja Taru pääsi äippää tuuraamaan. Ja hienosti tuurasikin. Vielä ikinä ei ole pikkulikasta sellaista vauhtia ja intoa irronnut. Ihan sladissa tassut sutien lasketti kaarteisiin.  ja upeita putki irtoamisia suoritti. :) Tätä sille toivon  lisää. :) Harmi etten saanut videolle. :)

Nappi fyssarilla.

Nappi oli tänään taas fysioterapeutilla. Jumit on hiukan helpottaneet, mutta yhä on kireyttä etenkin takajalkojen lihaksissa ja selässä. Samalla tehtiin hiukan kartoitusta kuinka se osaa tai pystyy käyttämään takapäätään. Ja tulos oli heikko. Se käyttää takapäätään hyvin kankeasti ja saimmekin kotiläksyksi erinäisiä tehtäviä, joilla opetetaan ja samalla vetreytetään koiraa käyttämään paremmin takajalkojaan ja peräänsä. Esimerkiksi peruuttamista ja pallin ympäri liikkumista niin, että etutassut ovat pallin päällä ja koira astuu tassuillaan sivulle. Lisäksi annetaan lämpöhoitoa erityisesti oikean takajalan alueelle, sillä se on selkeästi tältä puolelta pahemmin jumissa, kuin vasemmalta.
Kahden viikon kuluttua näemme paremmin, kun Nappia on harjoitettu tehtäviin onko kankeus osaamattomuutta vai sitä ettei se kykene parempaan.

Napilla on ollut pitkään agilityssä ongelmana liukastelu etenkin ruohomatoilla. Tämä takapään kankeus saattaa joko olla syy sille tai seuraus siitä. Eli liukastelu johtuu siitä, että se on huono käyttämään takapäätään tai sitten se on takapäästään jumissa, koska liukastelee. Nyt mun tartteis löytää keino saada takatassuille pitoa! Mulle on ehdotettu coca-colaa, hunajaa ja tassuvahoja. Cocis ei välttämättä ole hyvä idea näin talvella ja vaikutukseltaan todennäköisesti erittäin lyhytkestoinen. Mutta hunajaa kokeilen huomispäivän treeneissä.

Helpottavaa on, että joitakin vastauksia on hakusessa ja että se selkeästi vastaa hyvin hoitoon.

Tyttösiltä on juoksut ohi ja näyttäisi siltä, että pitkästä aikaa pystyisi alkaa panostamaan kunnolla agility treenaamiseen. Pohjakuntoa ollaan kovasti kohotettu potkukelkkalenkkeilyllä ja tulokset on jo nyt huomattavissa. Tahti ja etenemä on tasaisempaa kerta kerran jälkeen ja matkaa nostetaan pikkuhiljaa.

Taru on kerennyt käymään viimepäivityksen jälkeen pari kertaa treenaamassa korkeavireellä. Se on hassu otus. Näinkö siitä tulee koskaan kunnon agilitykoiraa? ;) Haastava tapaus se ainakin on. Mutta niin mun kulta!

Nappi on käynyt fysioterapiassa ja huomenna olisi taas uusi käynti. Painoakin olen hiukan saanut Napilta pudotettua ja likka onkin varsin sopivassa kunnossa nyt.

Pennillä iho oireilee tassunpohjissa ja silmät vuotavat ja ruokinta onkin vaihdettu allergiaruokaan , joka on helpottanut tilannetta ja toivon vaivan menevän tällä ohi.

Agilityssä omatoimisesti treenatessa sain taas kartoitettua hiukan Napin ja Pennin osaamista.
Penni on taitavampi hakemaan pimeitä putkikulmia, sekä ketterämpi sylikäännöksissä kuin Nappi vaikka muuten ohjatessa on paljon epävarmempi ja herkempi virheille.

Tässä Tarusta videota Korkeavireen treeneistä 12.1.05. Hassu otus! <3

Aamuaksaa

Vihdoin pitkästä aikaa kaikki koirat aksassa mukana. :) Jonnan kanssa heti maanantai aamusta hallilla. Ihmeellistä. Ollaan molemmat sellasia yökyöpeleitä ja aamut tekee tiukkaa. Kiitos Jonna palkkausavusta!

Taru:
Tehtiin ihan simppeliä etenemistä. Putkeen haki loistavasti ja vauhti ja motivaatio oli varsin pätevää. :)  Pari kertaa poispäinkääntöä, pari valssikäännöstä, pari takaakiertoa ja irtoamista suorille esteille. Varsin mukavasti eteni ja irtosikin likka. :)

Penniruletti:
Hiukan taas arpoi omia esteitä eikä ollut ihan korvalla. Irtoaminen ohjattuun suuntaan kadoksissa. Omin päin kyllä irrotaan teille tietymättömille ja etenkin putki tuntui tällä kertaa olevan se mukava juttu. Harjoitus takaakierto-ennakoiva valssi heikko (ei hae/irtoa). Vastapäivään parempi kuin myötäpäivään.

Nappi:
Oli varsin vauhdikas ja haki kiitettävästi esteitä. Fysioterapiasta lienee apua? Takaakierto-ennakoiva valssi harjoituksessa toimi hyvin. Kaarteet mukavan pieniä ja tiukkoja. Suunnissa ei huomattavaa eroa.
Keppitreenissä avokulmalla yhä heikko. Hakee yhä liian herkästi toiseen väliin. Onnistuu, jos ohjaaja on itse  älyhuolellinen, mutta tarvitsee ohjaajan tukea kolmoskoiraksi avokeppikulmalla aivan liikaa.

Tanja:
Huomaa itsensä taas vaihteeksi tauon jälkeen palaavan herkästi vanhaan huonoon tapaan lähettää takaakiertoihin väärällä jalalla. Käskytkin myöhässä-kuten aina.

Yhteenveto:
Tarulla motivaatio nousussa.. kipinää sytytellään lupaavasti.
Nappi on takaakierto-ennakoiva valssiharjoituksissa taitavampi kuin Penni.
Itselle takaakierrot ennakoivalla valssilla oikeaan kierrokseen heikompia kuin vasempaan.

Nappi fysioterapeutilla.

Niin se oli kuin arvelinkin. Aika pinkeenä ja jumissa on Nappi. Ei kuitenkaan mitenkään huolestuttavan pahasti ole jumissa. Yleis jumitusta vain. Hoitaja hieroessaan sanoi rouvan olevan hiukan teatraalinen, kun Nappi reagoi hyvinkin herkästi jumeja hierottaessa ja osoitti mieltään hampailla kokeilemalla ja vääntelehtimällä arkoja alueita hierottaessa.
Seuraava kerta varattu parin viikon päähän ja neljä kertaa käydään. Jos sitten taas meno maittaisi ja agilitykin sujuisi vetreämmin? Onneksi näillä näkymin kyse on vain jumituksesta ja mitään vakavampaan viittaavia merkkejä ei löytynyt.

Tarun kanssa korkeavireellä.

Tänään pääsi Taru tuuraamaan Nappia ja Penniä Korkeavireen agitreeneihin, kun akkasilla on juoksu. Ryhmään sattui toinenkin pentu ja muut olivat tänään poissa. Joten saatiin oikein tehostettua pentutreeniä kahdelle koirakolle, joista toinen oli valloittava ja hurjan nopea  9kuinen schapendoes.

Tehtiin yksinkertaisia harjoitteita muutamalla esteellä ja Taruunkin saatiin ihan mukavaa vauhtia. Etenkin alussa vauhti oli päätä huimaavaa, vaikkakin välillä kulki hiukan vika suuntaan. :D Harjoiteltiin mm. pimeää putkikulmaa, putkijarrutusta, poispäinkääntöä ja persjättöä. Kaikissa onnistuttiin, mutta treeniä tarvitaan lisää, jotta Taru nuo asiat oikeasti osaa. Tulipa uutena esteenä kokeiltua pituuttakin.

Tässä hiukan ratapiirrosta.
Piirroksessa tuo punainen P merkkaa aina avustavan palkkaajan paikan. Koiraa ei palkata kädestä juuri lainkaan.
Tuossa B-harjoituksessa S merkkaa ohjaajan liikkeen hetkellisen pysähdyksen paikan tulevaa putkijarrutusta varten.
Mukava treeni-ilta. :)

Tänään poistettiin Napilta hammaskivet. Rouva makaa tuolla ihan raatona vieläkin, kun ei annettu sille herätyspiikkiä. Mitä suotta - saa mun puolesta heräillä hitaammin. Turha antaa enempää turhia mömmöjä kuin on tarpeen. Kovin paljon parempi oli hammaskiven tilenne nyt kuin hiukan yli vuosi sitten samassa operaatiossa. Ilmeisesti Plaque Offista on ollut apua, jota olen sille antanut ruoan mukana.
Tähän tahtiin jos hammaskiveä kertyy niin seuraavan kerran hampikiven poistoon sitten puolentoistavuoden kuluttua. "Halpaa hubaa" oli taas. 128euroa katos sen sileän tien - enkä tainnut edes kätellä eläinlääkäriä! Hiukan yli vuosi sitten maksoi hiukan alle sata euroa.
Taru se on hyvin empaattinen ja huolissaan "mamin" tilasta. Nukkuu tuolla nytkin ihan sen kyljessä kiinni. Penni ei ole moksiskaan. Hakee lähinnä multa huomiota.
Kaksi vuotias tyttäreni taas meinasi purskahtaa itkuun, kun kannoin Napin sisään, kun reppana luuli, että sillä on jokin oikea hätä.

Kumpi on rauhotettu? ;)

Innostuinpa tänään muutenkin törsäämään karvakkaisiin - ostin vihdoinkin Tarulle ihan omat valjaat ja heijastinliivin. Taru tosin ei ollut niistä kovin ilahtunut. Liikkuisi mielellään ilman mitään härväimiä - pantakin ällöttää saati sitten valjaat. No eiköhän tuo totu.. ;)

"hei, ihan oikeesti, onks pakko?"

Nyt on varattu Napille aika myös fysioterapeutille. 13.1 perjantaina menemme Nana Naulapään vastaanotolle. Jos selviäisi syy Napin jäykkyyteen.