Siis lauantaista asti nyt keskiviikko iltaan pidin Urpoa eristettynä yksin häkkiin yläpihalla poissa näköetäisyydeltä muihin kanoihin.
Olihan se siellä onneton- ravasi häkin viertä ja nukkua kyhjotti maassa nurmikolla, mutta jos tämä tuotti pysyvää tulosta on se aina parempi vaihtoehto Urpon kannalta kuin kirvesterapia..
Sitten laitoin sen kuljetuspoksiin odottamaan ja siirsin häkin taas aivan vieraan näköiseen ympäristöön.. sisustin sen kannoilla pesäpahvilaatikolla ja varmuuden vuoksi vanhalla puisella portaalla, jonka alle jää hyvä tila poikasten paeta tarvittaessa.
Tässä vaiheessa siirsin neliviikkoisen tyrnistipun Muorilta pois, muiden kolme viikkoisten tyrnisten kanssa erilleen kasvamaan. Se on jo tutustunut yhteiselolla päivätarhassa muihin tyrniksiin ja kahtena edellisenä yönä ollut ilman emoa talvikanalassa niiden kanssa. Nämä viisi kuitenkin jatkossa elävät omassa parvessaan. Siirsin sen pois, koska tuo tipu selkeästi ärsytti eniten kukkoa ennen kukon eristämistä.
Vein Muorin uuteen tarhaan ja annoin sen stekata paikkoja uudessa tarhassaan noin tunnin verran, jonka jälkeen hain kukon ja laitoin sen samaan tarhaan. Sopeutumisessa ei ollut mitään ongelmia. Kukko ei tehnyt elettäkään jahdatakseen Muoria tai sen kahta tipua. Päin vastoin käyttäytyi ehkä pikkupoikamaisen varovasti. Tiput tulivat ihan sitä liki, eikä se tehnyt niille mitään. Kääntyi vain pois, suki itseään tai napsi ruohoja suuhunsa. Parin tunnin kuluttua, kun menin katsomaan, oli Muori, Urpo ja tiput samassa pahvilaatikossa lepäämässä.
Huomenna aion edetä kuitenkin varovasti ja tuon muut kanat yksitellen tähän uuteen tarhaan. Tämä vaikuttaa lupaavalta. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti