Tänään kisattiin taas kovasti agilitya oman seuran Vaun järjestämissä kisoissa. Kisattiinpa samoissa kisoissa myös Päijät-Hämeen piirimestaruudesta. Kuusi koettelevaa rataa edessä Pennin ja Napin kanssa. Kumpaisellakin kolme rataa. Tuomarina toimi Minna Räsänen Anne Viitasen suunnittelemilla radoilla.
Ensimmäiset A agilityradat meni kyllä ihan putkeen - kirjaimellisesti. Heti alkuunsa molemmat irtosivat putkeen keppien sijasta. Tuloksena molemmille radalta hylky.
Kyllä irtoaa - sanon minä! Ekalla radalla Nappi toisti silmittömänä väärään putkeen irtoamisen kolmesti ja vielä neljännelläkin kerralla, kun laitoin jalan sen eteen esteeksi, niin se yritti yhä mun jalkojen läpi putkeen.. :D Hassu otus! Viimein sain neljännellä yrittämällä törmäyksen jälkeen sen kääntymään kohti keppejä, jolloin se meni keppien toiseen väliin. Jatkettiin siitä huolimatta sitten eteen sattuvien esteiden kautta pois radalta. :D Penni toisti Napit ja painoi samaan putkeen, mutta vain kahdesti, jonka jälkeen keppien ja eteen sattuvien esteiden kautta pois radalta. Vauhtia riitti ekalla radalla yllinkyllin molemmilla. :D (Kumpikaan ei muuten kestänyt kunnolla tällä radalla keinulle takaaleikkausta).
Napilla meni B rata paremmin. Viimeinen kaarre ennen loppua meni hiukan pitkäksi, kun ohjaaja taas myöhästyi valssista, mutta muuten hieno ja sujuva puhdas 0 rata! Tarkka tulos -0,55. Sijoittui tässä luokassa kolmanneksi häviten voittajalle n. viisi sekuntia, sekä tarttui kiinni piirimestaruustaistoon, johon vaikutti tämän ja tulevan radan yhteistulos.Vauhtia oli Napilla tällä radalla jo hiukan vähemmän, kuin edellisellä.
Tokalta B radalta Penni sai taas hylyn, mutta nätin sellaisen! Ja teki hienoja onnistuvia vauhdikkaita pätkiä. Radan keskivaiheilla oli erään esteen taakse takaakierto ja siitä valssin kautta kepeille, en ohjannut tarpeeksi ponnekkaasti ja Pennin kierto jäi lyhyeksi ja jouduin uusimaan hypyn, tästä -5 vp. Tämän jälkeen kepit ja keppien jälkeen renkaalle takaaleikkus, jonka jälkeen muurille. Mulla jäi varmistelu päälle tuon -5 ratavirheen takia ja varmistelin rengasta myöhästyen muurilta, jolloin Penni ohjautui muurin väärälle puolelle ja suoritti sen väärästä suunnasta ja sai hylyn. Tämän jälkeen kolahti päässä: liiku! Sen jälkeen loppurata olikin varsin nättiä menoa. Penni on varsin vauhdissaan taas! Ihana, mutta niin vaikea ohjata! Tää on niin herkkä laji!
C-rataa ennen sain paljon onnitteluja Napin kanssa onnistuneesta B-radasta ja kovasti tuli puhetta ympäriinsä C-radan onnistumisen vaikutuksesta piirimestaruuteen.
Mulla oli täysi työ sisälläni, hillitä hermoni, etten paineistu C-radalle menosta. Yritin vain sulkea ajatuksen mielestäni ja en tälläkään kerralla sen jälkeen, kun olen asettanut koiran lähtöön kuullut ja nähnyt mitään radan ulkopuolisesta ympäristöstä, en myöskän ajattele onnistumista tai häviämistä vaan vain suorittamista.
Se on sinänsä hassua, että monesti, kun tulen radalta en välttämättä muista radasta mitään tai en tiedä teinkö radan puhtaasti? Käänteitä joutuu tosiaan miettimään, että ne muistaa.
Tällä radalla Nappi ei enää ollut kovin vauhdissaan, olihan takana jo kaksi rataa ja paljon odottelua, mutta rata oli silti melko sujuvaa. Radalla oli kohta, jossa lähes suoran putken päässä hiukan oikealle sijoitettuna oli pituus, joka syötti putken päähän. Tarkoitus oli koira saada putken siihen päähän, johon pituus ei syöttänyt. Myöhästyin hiukan ohjauksesta, mutta sain kuin sainkin Napin vedettyä oikeaan putken päähän, jolloin olin sijoittunut aivan väärään paikkaa rataa, kuin oli ajatellut. Eiku tulta takapuoleen ja tossut vinkuen paikkaan, jossa olin ajatellut olevani, kun Nappi tulee putkesta. Kerkesin ja sain tilanteen korjattua! Ja rata jatkui ilman ratavirheitä loppuun saakka. Lopussa valitsin hiukan hankalan ja vauhtia tappavan ohjauksen estääkseni Napin mahdollisen "karkaamisen" putkeen. Menetin tässä hiukan aikaa, mutta sain varmemmin nollaradan.
Tältä radalta Nappi sai yliaikaa 2,85, jos en olisi varmistellut loppua olisi se yltänyt ihanne aikaan.
Tällä toisella radalla Nappi sijoittuin neljänneksi ja ratojen B ja C yhteistuloksella 2,3 voitti piirimestaruuden! Okei Okei! ON SE HIENOA! :D
Minien 2. piirimestariksi sijoittui Noora Haapanen ja borter Hotti ja kolmanneksi tulivat Teija Hohtari ja mittel Lumo. Onneksi olkoon!
Jo hiukan ennen rataa ihmettelin miksi Nappi hiukan nostaa oikeaa etutassuaan, mutta en löytänyt siitä silloin vikaa ja ajattelin, että joku havunneulanen tai muu on pistänyt, kun ei se kuitenkaan selkeästi ontunut.
Viimeisen radan jälkeen se kuitenkin piteli tassuaan koholla vielä enemmän ja tutkittuani huomasin varpaan anturan reunan hiukan revenneen ja olevan hiukan punertava. En ole aiemmin huomannut vaivaa vaikka se näyttää vanhalta vammalta, joka on nyt ärtynyt hiekkapohjalla sladittamisesta. Sitkeä on schipperke, kun tassuvaivasta huolimatta tuo piirimestaruuden kotiin! Nyt on tassu desinfioitu ja rasvattu aloeveerageelillä ja toivon, että se ei onnu tai aristele sitä huomenna, sillä huomenna odottaa seuran joukkuekisat, jossa Nappi on edustamassa. Jos tassu ei ole kunnossa huomenna saa Penni paikata.
C radalta Pennille jälleen iloinen lentävä loistava hylky! On hienoa että koira irtoaa, mutta.. ;)
Eli taas Penni lensi vääräänpäähän putkea, sekä haki putken jälkeen edessä näkyvän esteen vaikka piti kääntyä putkelta oikealla olevalle hypylle. Mutta likalla oli hauskaa ja loistava vauhti vielä tällä kolmannellakin radalla. Joten vaikka Pennin kanssa tulee paljon hylkyjä - ei itketä! Sillä Pennin kanssa palkitsee nekin radat, jotka on hylkyjä, jos radat ovat muuten olleet sujuvia ja lennokkaita. Ihastusta tuon kiinanharjakoiran liito herättää monissa - ja itse saa huippufiiliksen sen kanssa onnistuessa. Harmi vaan, että harvoin onnistuu sen kanssa koko rata loppuun saakka. Pitäs olla pätevämpi ohjaaja. ;)
Nyt on olo kuin jyrän alle jääneellä, jalat hervottomana maitohapoilla ja flussapöpö yrittää kyykyttää, mutta onnellinen.
Huomenna kuvaan tähän mestarin palkintoineen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti