Mussut melkein viisi viikkoa.

Se ois sitten huomenna jo viisi viikkoa mennyt pentujen syntymästä. Pitää huomenna soittaa siruttajalle, jos hän pääsisi meille kotiin ensiviikolla hoitamaan tämän ikävän, mutta tärkeän toimenpiteen.
Pojatkin ovat löytäneet jo hyvät kodit. Vaalealle pojalle on valittu kodin puolesta jo ihana käyttönimikin. Mutta sitä en paljasta vielä. ;)

Tyttökin on viimein alkanut muuttua pikkuhirviöksi ja löytänyt sisäisen petonsa. Neiti on alkanut retuuttaen tappamaan pehmoleluja ja välillä hiukan antaa pojillekkin jo takaisin. Pojat taas on ihan POIKIA. Mahdottomia vintiötä.. kaikki tutkitaan, maistetaan ja emoakin purraan kintuista, korvista, hännästä - ihan mistä vaan sattuu kiinni saamaan. Välillä Nappikin intoutuu hiukan varoen leikkimään niiden kanssa. :)
Enää ei huone joka hetki riitä vaan reviiri on laajentunut tupakeittiön puolelle, josta löytyy paljon kaikkea uutta tutkittavaa. Kaikki ovat hyvin sosiaalisia ja hakeutuvat heti luokse, kun heille antaa aikaa. Perässä teputetaan kovasti. Laukkaaskeliakin jo otetaan ja omituisia hyppyloikkia, jotka yleensä päätyvät jonkin tason mahalaskuun. :) Minka kohtelee pentuja hyvin hellästi ja huomaavaisesti. Miko on niistä hyvin ylpeä ja tykkää leikkiä niiden kanssa.


Tässä video ja valokuvia tältä illalta.