Kehruuta

Tuo minun kehrääminen on ollut hiukan tauolla, kun työvälineet eivät ole suostuneet kunnolla toimimaan, mutta muutama päivä sitten sain yhden vanhan puolan pelittämään rukissani muutaman prikan avulla niin hyvin, että innostuin taas langan väsäystä harjoittelemaan.
Kunnostin siis tuossa viime syksynä äitini nurkissa lojuneen vanhan perinnerukin. Siitä lakkaus mureni käsiin ja pinta oli muutenkin heikko, mutta pyörä tuntui pyörivän tasaisesti ja muukin tekniikka tuntui pelaavan melko hyvin. Hioin mokoman härväimen ja petsasin sitten punertavaksi. Ennestään mustat kuluneet osat maalasin mustemmiksi. Ja tällainen siitä lopulta tuli.

Lyhdyä ja puolaa herkisteltiin aikalailla ennen kehruukurssia, jonka syksyllä kävin ja rukki pääsikin ansaitsemaan arvonsa takaisin taas toimivana työkaluna. Ja se toimi niin hyvin, että olinkin kurssin ainoa, joka kehräsi perinnerukilla, eikä nykyaikaisemmalla pystyrukilla.
Muutama kokeili kyllä perinnerukkia, mutta vaihtoivat sitten helpompaan "louet" pystyrukkiin. Itse en luovuttanut, vaikka perinnerukin koetaan olevan haastavampi työkalu, sillä olin myös ainoa, jolla oli mukana toimiva oma perinnerukki ja pitihän tätä opetella käyttämään!

Rukin kanssa kuitenkin oli päänvaivaa, sillä puola ei tuntunut pelittävän kunnolla.
Kun langan kierre oli asettunut sopivaksi, muuttui poljenta raskaaksi lähes mahdottomaksi ja tasaista poljentaa oli vaikea saada aikaan. Pappa sorvasi minulle muutamia uusia puolia, mutta niitä pitäisi jotenkin herkistää. Vanhoissa puolissa, joita on vaikea löytää, on sisään laitettu nahka tuppi, jonka läpi lyhty pujotetaan. Tämä nahka puolan sisällä jotenkin edesauttaa puolan toimintaa, mutta sellaisen laittaminen itse sorvatun puolan sisään on lähes mahdotonta. Kuinka ihmeessä ne ovat sen ennenvanhaan tehneet?
Mun täytyy yrittää herkistellä nuita papan tekemiä puolia jotenkin? Ne pyörivät loistavasti ilman langan painetta mutta, kun langan paine tulee mukaan muuttuu rukki niin raskaaksi, ettei se enää jaksa pyöriä.
Jos jollakin sattuu jossakin vintin uumenissa olemaan vanhoja toimivia rukin puolia, niin olen niitä halukas ostamaan.

Mulla kuitenkin siis on ollut yksi puola, joka on alunperin toisesta rukista ja hiukan vääränkokoinen rukkiini, mutta sain sen toimimaan rukissani muutaman prikan avulla. Hiukan arvelutti homma ens alkuun, sillä puola lauloi ja narisi kuin viimeistä päivää, mutta työhön joutuessaan hiljeni täysin ja toimii nyt loistavasti. :)

Näistä merkeistä siis alkaa langan valmistus, jos ei oteta huomioon lampaan kasvatusta ja kerintää eikä villan pesua. ;)
On muuten aikaa nähneet nuokin karstat. On mein papan äidin vanhat vempaimet. Hyvin pelittävät yhä.
Säkissä on omien lampaiden ensimmäistä karitsavillaa. Joka on ensin pesty.
Kerron toiste tarkemmin villan pesusta.

Tuolta nypitään sormin mahdollisimman pitkiä villatapuleita karstan päälle pystysuoraan kahvaan päin niin, että villatapulin kärki osoittaa pois kahvasta. Sitten vedellään karstoja yhteen vaihtaen villalevyä välillä karstalta toiselle, kunnes kaikki tapulit ovat auenneet ja karva on yhdensuuntaista. Sitten siitä rullataan tällaisia lepareita.

Lepareita pitää siis karstoilla valmistaa PALJON.

Ja tämä, jos mikään on tylsää ja aikaa vievää puuhaa. Tahdon karstamyllyn!

Ehkä joku päivä innostuin teille ottamaan kuva sarjan, kuinka minä karstaan lepareita.

Ainakin korillinen pitää tehdä, ennenkuin kannattaa aloittaa. 

 Tässä mun pikkuapulainen tukkapystyssä. <3

Sit niistä lepareista kehrätään lankaa, syöttämällä sitä rukille.

Videosta näette miten. Mulla touhu on vielä hiukan opettelua. 

Mulla on myös paha tapa antaa rukin pyörälle vauhtia pyörän päältä, eikä pyörän pinnoista, niinkuin pitäisi. Siksi mulla onkin muutaman kerran karannut pyörän päältä rukinnyöri, joka rukkia liikuttaa.
Videoon muuten tuli väärä päivämäärä, piti olla 3.2. Mutta, väliäkö tuolla. :)

 Lopulta puolalla on tällaista esilankaa, josta sitten kerrataan sitä ihan oikeaa lopullista lankaa. 

Kertaamisesta kerron teille toiste. :)

Kehräys ja käsityöt

Tästä tulee kehruu- ja käsityösivu

Olinpa ahkera!

Sain viimein tehtyä kaikille koirille omat uudet upeat puvut. Kyllä mä oon reipas! No, heijastimet niihin tarttee vielä ommella. :) Hiukan vielä tekee mieli tehdä kaavaan tuotesuunnittelua seuraavia ajatellen, mutta hyvät ja toimivat ovat nämä takit tähän tarpeeseen. Enstex päällinen ja karvavuori.

Pennille tein lisäksi fleesetossut ja kaulurin. Käytiin lenkilläkin testaamassa toimivuutta. Sinne jäi jonnekkin hankeen yksi fleesetossuista. Täytyy mennä huomanna valoisan aikaan se etsimään.
Miten ihmeessä ne saisi pysymään kunnolla jaloissa? Penni oli onnellinen vaatteistaan, eikä tassujakaan palellut lainkaan, niin paljon kuin tavallisesti. Moneen päivään se ei ole suostunut kulkemaan lenkillä kuin perässä vetäen aina joku tassu ilmassa loikkien, mutta nyt se kulki etunokassa häntä heiluen, vähät välittäen uusista vaatteistaan. No tietty Penni nyt näistä on jo rotunsa edustajana tottunein asusteiden käyttäjä. :)
Taru taas esiintyy kuin maan nielemänä, kun sille laitetaan puku päälle, mutta ulkona lenkillä se kuitenkin liikkuu ihan reippaasti sen kanssa. Nappi ottaa asian neutraalisti.

Kyllä nyt kelpaa koikkujen odotella vuoroaan agilityssä. :) Eipä noita schipperkejä ole tarvinut pikkupakkasilla paljon pukea, mutta silloin, kun joutuvat syystä tai toisesta odottamaan vaikka pakkasella autossa hetkisen on hyvä olla lämmikettä niskassa. Ja kovilla pakkasilla on hyvä pitää lihakset lämpimänä.

 *reps* Okei! Noi korvat on vähän liikaa! :D 

Mut oli ihan pakko laittaa, täytyyhän sen kuulla! ;)

Joku lankakin jäänyt tuohon poskelle roikkumaan... 

Sain sittenkin aikaseksi.

Vihdoin sain tehtyä Napille uuden kunnollisen karvavuorillisen enstextakin. Yritin etsiä kaupasta sopivaa, mutta joko mallit olivat kaulalta sopivia, mutta selkäosalta liian pitkiä tai selän pituudesta sopivia, mutta kaula-aukolta ja korkeudelta liian pieniä. Joten ei auta kuin tehdä itse. Hiukan mallia markkinoilla olevasta kaavasta matkien ja sitä sopivan runsaasti muuttaen sain Napille aikaiseksi melkoisen hyvin istuvan puvun. :) Jospa nyt likalla olisi vihdoin hyvä ja lämmin puku agitreeneihin odotteluajoille. Pysyy selkä ja takajalkojen lihaksetkin lämpöisinä.
Vielä tartteisi tehdä Tarulle omansa ja Pennille myös. Sekä käydä ostamassa heijastin kangasta ja ommella pukuihin näkyvyyttä. Tämä kaava ei kyllä Pennille istu vaan sille täytyy suunnitella ihan omansa. Kiitos ompelijaystävälleni Minnalle kaavan piirtämisavusta! Puku toimii hyvin. :)

Paperinen tähti.

Tässä ohje kaikille askartelijoille paperisen joulutähden tekoon. :)

Taita A4 keskeltä halki ja leikkaa puoliksi taitettamyöten. Taita syntyneen arkin päähän taitettu kolmio ja leikkaa se irti. Taita kolmio uudelleen pienemmäksi kolmioksi.
Leikkaa viiltoja "uudesta" taitereunasta alkaen 6 kappaletta hiukan yli puolen sentin päähän reunasta.
Tulos on avattuna viimeisen kuvan mukainen. Tee näitä yhteensä 6 kpl.

Taita keskimmäiset liepekkeet yhteen ja liimaa ne kiinni. Käännä työ ja liimaa seuraavat liepekkeet yhteen kuvan kolme osoittamalla tavalla. Tee näin kaikille liepekkeille, kunnes saat kuvan neljä näköisen "salmiakki neliön". Tee näitä 6 kappaletta. Liimaa kappaleet yhteen: kahdeksi kolmen ryhmäksi. Lopulta liitä kolmen ryhmät keskenään keskeltä ja sivuista yhteen. Tähti on valmis!

Munkin nyöri

Tällaisia naruvetoleluja teemme seuralaisten kanssa tulevaan mätsäriin palkinnoiksi.. Laitanpa tänne jakoon kaikille ahkerille solmijoille hyvän linkin, jossa selkeät ohjeet tällaisen tekoon...

http://www.kaspaikka.fi/helsinki/myweb4/kruunusolmu.htm

Pesäpatjoja

Hiukan ollut mamma nyt ruoka-haluton muutamana päivänä.

Ruoka ei kelpaa muovikupista, mutta lattialle ripoteltuna kelpaa jotenkin.

Haiseekohan siinä kupissä joku herkkään nenään?

Kauheasti kuljetaan nyt perässä ja haetaan huomiota.

Häntä heiluu ihan mahdottomasti kun saa rapsutuksia ja tungetaan heti puoli väkisin syliin.

Tällaisia pesäpatjoja niistä nyt sitten tuli.

Vielä puuttuu nauhat joilla saa päädyn sidottua kiinni.

Tuonne väliin vielä hiukan sanomalehteä imua lisäämään.

Nyt ois neljä valmiina. Vielä muutaman teen lisää kunhan keksin

jostain vanhoja pyyhkeitä lisää.

Kuvassa näyttää ohuelta, mutta on aika paksu,

joten kuivuu varmaan aika kauan.

Minkan myssy

Tuollaisen sain valmiiksi Isoveli langasta Minkalle muutama päivä sitten. Näin tuon tyylisen pipon  ilman korvalappuja ja tupsua yhtenä päivänä eräällä tutulla ja päätin kokeilla tehdä samantyylisen myssyn Minkalle.

Koiran asut

Kaikenlaista tulee väsättyä milloin mistäkin hetken inspiraatiosta.
Viimeisimmän inspiraation siivetti rahapula ja koiran loimien tuhottoman kallis hinta. Joten oli rakennettava itse uusi loimi Pennille odotteluajalle hallille pitämään isot lihakset lämpimänä. Kaapista sattui loytymään miun makuun tarpeeksi neitimäistä vaaleansinistä fleeseä ja vanhoista risoista valjaista hiukan liian pienikokoiset lukot - jotka hoitaa virkansa. Aikaa kului kaavojen suunnitteluun ja puvun tekoon noin kaksi ja puoli tuntia, samassa ajassa kerkesin piiloblondina purkamaan pari väärässä järjestyksessä ommeltua saumaa. Ensin sain  aikaiseksi omituisen umpeen ommellun nyssäkän. En oo ikinä oppinu hahmottamaan missä järjestyksessä noi vuorilliset jutut pitää ommella, jotta ne suostuu kääntymään oikein. Lopputulos kuitenkin pähkäilyn jälkeen on hyvä ja toimiva. Ainoa miinus mallissa on että, kun koira rupeaa tarpeilleen on takapään osa nostettava pois tieltä. Mutta tämä malli on tarkoitettu pääasiassa kylmässä hallissa häkissä odotteluun.

Tässä yksi aiempi puku jonka kudoin alunperin Napille, mutta oli sille ahdas ja sopii paremmin Pennille.

Mulla oli mummulta lainassa sellai vemputin, jollla pystyy tekemään neulosputkea ja tietynkokoista tasoa. Ongelma laiteessa on, että silmukkämäärää ei voinut muuttaa, eli kappaleet oli aina samankokoisia. Aikani pähkäiltyä tein kahdesta putkineuleesta ja 4 tasosta kuvan mukaisen  kaksikertaisen neulepuvun.

On ollut ihan toimiva käytössä, mutta takuttaa helposti karvan.